Saavuttuamme Sirkkaan oli ensimmäinen missiomme löytää majapaikka pariksi seuraavaksi yöksi ja samalla tietty jättää vaellusvarustus ja laittaa jotain kevyempää päälle. Kuuden vaelluspäivän päälle halusimme ottaa rennosti ja syödä ravintolassa kunnon pihvit ja kumota parit ohrapirtelöt alas kurkusta. Jo tässä onkin aika yksitotisesti syöty useampi päivä retkimuonaa ja kuivalihaa. Otimme Levi Design Hotel Spasta saunallisen huoneen kahdeksi yöksi. Kävimme jättämässä rinkat huoneeseen ja kengät oli samalla pakko vaihtaa lenkkareihin. Johan nuo vaelluskengät olivat liki viikonpäivät ehtineet jalkoja hiostaa. Ajattelimme käydä syömässä Panimopubilla, josta voisi tuurilla saada paikallista käsityöläisolutta 👍 Tilasin naudan lehtipihvin ranskanperunoilla ja juomaksi Tornion Panimon pilsin. Jälkiruoaksi otin Suklaa Fondantin. Voi, että oikeasti teki hyvää monen askeettisissa vaellusolosuhteissa syödyn aterian jälkeen. Ruokailun päälle ajateltiin lämmittää sauna, mutta ennen paluuta kämpille käytiin kuitenkin hakemassa paikallisesta K-kaupasta muutamat saunaoluet. Saunaolueina menivät Stormtrooper galactic paleale (4.2%) ja Lapin Panimon amber lager (4.5%). Illemmalla päätettiin vielä lähteä syömään iltapalaa ja käymään oluella. Pizza-Factoryllä tilasin Casa-pizzan ja Brooklynin panimon Naranjito Orange palealen (4.5%). Tämän jälkeen paineltiin samassa rakennuksessa sijaitsevaan Public House Sohvaan. Ei siellä sitten kuitenkaan tullut yhtä olutta enempää juotua, kun alkoi väsy tulemaan silmään. Palattiin sitten hotellille vetämään unta palloon. Kyllä uni maistuikin lämpimässä pehmeässä vuoteessa ja saunan puhtaana 👍

Maanantai 14. syyskuuta 2020: Kätkätunturi

Heräilimme uuteen aamuun hiljakseen ja painelimme aamupalalle. Hotelli aamupalat ovat yleensä ihan huippuja, etenkin, jos tarjolla on pekonia ja munaa 😋 Sitten alettiinkin jo valmistautumaan hiljalleen Kätkätunturin huiputukseen. Rinkat tosiaan saavat jäädä hotellille, mutta niin sanottuun päiväreppuun pakkasin kuumalla vedellä täytetyn termospullon, mukin lusikan kera, teetä, kaakaota, muutaman välipalapatukan ym.

Alkutaival olikin lastenleikkiä. Sivusimme Immeljärveä kohti Kätkätunturia. Saameksi ahma on geatki, josta lienee tullut kansanomaisempi ahmaa tarkoittava sana kätkä. Levin tuntumassa on kaksi tallia, joista toisen ryhmä ravasi Immeljärvellä ohitsemme. Nousu Kätkälle oli aika tiukka, rinkkojen kanssa olisi varmaan ollut aika työläskin. Imeskelin Siripiriä, josta toivoin saavani lisää puhtia. Minun ja Maken tahti oli kyllä aika nopea, mistä saattoi johtua se, että alkoi puskea hikeä pintaan ja jaloissa hapottamaan. Makekaan ei ollut ottanut sauvoja mukaan ja oman ihan ovat kotona. Ohitimme ryhmän vanhempia naisia, jotka antoivat meille vinkin, että sauvoista voisi olla hyötyä. Mitä tuohon voi sanoa... Kiitos tiedosta, muistetaan ensi kerralla. Ohitimme metsärinteellä vielä toisenkin porukan, joiden mielestä vaikutimme kiireisiltä. No, eihän me vauhtia kiireen vuoksi pidetty. Mun ajatusmaailmaan vaan kuuluu, että jos on raskas osuus, niin mahdollisimman nopeasti siitä läpi. Sen jälkeen voi sitten levätä. Kyllä me se Kätkätunturin huippukin saavutettiin ja pidimme Kätkä-nimisellä laavulla tauon, jossa join teetä, söin kuivalihaa ja rusinoita. Ylhäällä olikin enemmän porukkaa. Näkymät olivat miellyttävät. Alaspäin laskeutuminen oli lähes yhtä vaativaa kuin ylöskapuaminen ja maasto oli myös huomattavasti kosteampaa. Kenkiä sai todella asetella, jollei niitä halunnut kastella. Hevosenkenkien jälkiä näkyi reitillä, joten täällä hekin olivat käyneet. Matkaa kierrokselle kaikkineen tuli hiukan yli 16 kilometriä. Kaakaotaukoja pidettiin muutamia.

Menimme tänäkin iltana syömään panimo pubiin, sillä eilinen lehtipihvi oli ollut niin maukas, että halusin syödä sellaisen tänäänkin 😋 Ruoan kanssa join Thornbridge panimon Jaipur IPAn (5.9%).  Jälkiruoan vaihdoin leipäjuuston. Panimopubin naapurissa oli matkamuistomyymälä, josta kävin ostamassa Levi-paidan. Kauppias arvasi, että olimme olleet perinteisellä rinkkavaelluksella tavasta, millä olin säilönyt rahani. Puolitoista vuotta sitten olin aika käteisihminen. Nyt vasta korona-aika on saanut mut käyttämään korttia. Sitten palattiin hotellille ja pistettiin taas saunaa lämpimäksi. Päivän saunaoluet olivat: Lapin Panimon Loimu savulager (5.5%),  Tornion panimon Lapland red ale (5.2%) sekä Lapin Panimon Tähkä Lapland wheatbeer (3.5%).

Sitten lähdettiin taas Levin keskustaan pyörähtämään. Aivan hirveästi ei väkeä ollut liikenteessä. Kello oli jo iltakasin hujakoilla ja ajateltiin ensin vetäistä iltapalaa. Ristorante Rennassa söin pizza Volcanon (pikanttia salamia, rapeaa pekonia, parmankinkkua, parmesan-juustoa, paholaisenhilloa ja rucolaa) ja join Duckstein Weizenin. Se oli suodattamaton saksalainen vehnäolut vahvuudeltaan 5.3% ja maustui juuri sellaiselle vehnäoluelle kuin olin koko reissun aikana kaivannut.

Rennasta siirryttiin Pub Hölmölään, jossa sitten istuttiin jonnekin ilta yhteentoista, mutta vain kaksi olutta tuli juotua: Lapin Panimon Gielas (5.2%) ja Tornion Panimon North Arctic Lager (5.5%).

Kämpillä vielä pakkasin tavarat rinkkaan ennen nukkumaanmenoa.

Tiistai 15. syyskuuta 2020

Nousimme seitsemältä ylös ja kiitimme aamupalalle. Sitten alettiin jo valmistautumaan lähtöön hotellilta. Bussi Sirkasta Rovaniemelle lähtisi klo 9.40. Rovaniemellä meillä olisi vielä 4 ja puoli tuntia aikaa yöbussin lähtöön. Haikea olohan sitä tuli, kun hypättiin bussin kyytiin. Se on aina sama juttu, kun Vaellus on ohi ja matka kohti etelää alkaa. Rovaniemellä ostimme ensiksi liput yöbussiin ja sitten painuimme rinkkoinemme Rovaniemen keskustaan. Meillä on aika vakioperinteet kuluttaa aikaamme Rovaniemellä. Ensiksi kävelimme Amarilloon, jossa tilasin hampurilaisaterian ja Blue Moon (5.4%) vehnäoluen. Päälle join expresson. Meidän toinen vakiokuvio Rovaniemellä on ruoan päälle hakeutua Hemingwayhin ja nauttia siellä olut tai kaksi. 

Bussi lähtisi klo 16.50 ja kokonaismatka-aika olisi 12 tuntia 35 minuuttia. Paikka lippuja ei varsinaisesti ollut, joten valitsimme sijaksemme pöydän ja sen vastakkaiset puolet. En kovin ollut juttutuulella, suoraan sanoen väsytti ja matka meni aika pitkälle kuunnellen mp3-soitinta. Bussi olisi Helsingissä klo 05.25, mutta minä jäin pois jo Korsossa. Make nukkui silloin, enkä viitsinyt herättää. Hyppäsin ulos Korsossa ja nappasin rinkkani bussin ruumasta. Viides kotimaan vaellus suoritettu 😊 Kuultiin jälkikäteen, että Ylläksellä oli paljastunut korona-tartuntoja samoihin aikoihin, kun olimme siellä. Useita tupia oli pistetty käyttökieltoon tartuntataudin leviämisen estämiseksi.

Tänään 12.01.2022 olen ajatellut, kuinka kivaa olisi taas lähteä syyskuun lomilla Lappiin. Alueita on vielä paljon koluamatta ja Hetta-Pallakselta jäi vähän hampaankoloon jatkuva sade ja lopulta keskeytys. Se olisi mukava kokeilla uudestaan paremmalla menestyksellä. Täytyy pistää ajatus hautumaan myös Maken päähän, niin ehkä todella silloin ollaan taas tietyömällä tiellä 🤗